Massan mukana

Käsittääkseni nykytiede ei vielä ole niin kehittynyttä, että ihmisille osattaisiin luoda eläviä kaksoisolentoja. Miksi sitten Sammon keskuslukion naisväki on pullollaan klooneja?

Samken tyttösistä lähes 90 prosentilla näyttää olevan blondeiksi värjätyt tai vähintääkin suoristetut hiukset, kasvot pullollaan meikkejä sekä tiukat farkut, joissa takapuoli näyttää hienolta. Myös tekoripsien määrä vaikuttaa olevan nousussa. Lisäksi nenänvartta nyrpistellään herkästi niihin päin, jotka eivät näitä massan ulkonäkösääntöjä noudata.

Eikä samkelaisnaisten kannata nyt loukkaantua. Nämä kloonit eivät nimittäin rajoitu yhteen kouluun, vaan ilmiö paisuu joka puolella, minne silmä näkee. Nykyään taitavat jo vasta kävelemään oppineet tyttölapsetkin värjäyttää ja suoristaa hiuksensa massan mukaisesti. 

En tarkoita arvostella henkilökohtaisesti kenenkään ulkonäköä. Tahdon vain kyseenalaistaa tämän kummallisen kauneusihanteen, joka ei omasta mielestäni ole kovinkaan kaunis.

Ensinnäkin miksi hiusten on valuttava viivasuorina päänahkaa myöten? Kai sitä joskus voisi testata kiharoita tai laittaa kampaajansa loihtimaan jotakin mielenkiintoista. Lisäksi myymälöiden hyllyillä on kymmeniä eri hiustenvärjäysvaihtoehtoja, joten miksi aina täytyy napata juuri se sama hiusväri jota esiintyy valtaosan päässä. Eikö hiuksia voisi värjätä vaikka punertaviksi?

Meikkaaminen vaikuttaa nykyään pakkomielteiseltä. Naisen on poikkeuksetta hukutettava naamansa erilaisiin mömmöihin, ennenkuin kykenee kurkistamaan kotiovesta ulos. Meikkejä voinee siis verrata tupakkaan. Kun on muutaman kerran poltellut, lopettaminen tuntuu hyvin vaikealta. Jos taas ei edes kokeile, ei voi koskaan saada riippuvuuttakaan.

Eräs ystäväni huomautti kerran, että onnellisempi lienee se, joka näyttää kauniilta ilman meikkejä, kuin se joka hautaa kasvonsa kaikenlaisiin aineisiin. Hänestä on kaunista, jos tyttö uskaltaa näyttää aidolta ja luonnolliselta. Se sai minut tajuamaan, ettei kauneusihannetta ole kiveen hakattu. Meikkaaminen ei ole pakollista, ja kauneus todella on katsojan silmissä. Itse en meikannut edes wanhojen tansseihin ja silti tunsin näyttäväni aivan yhtä juhlavalta kuin kaikki muutkin. Kenties onnellinen onkin todella se, joka uskaltaa näyttää luonnolliselta mennessään minne tahansa.

Ehkei meikkaamisesta kannattaisi tehdä niin suurta numeroa. Ehkäpä samken tytötkin voisivat kokeilla ylittää itsensä vähentämällä meikkivoidekerroksia. Tai jättämällä edes tekoripset pois silmistä roikkumasta. Ne kun näyttävät lähinnä teennäisiltä. Sitä paitsi meikittömyys on mukavaa, ja siinä säästää paljon rahaa.

Suosittelisin myös kokeilemaan joskus pukeutumista muodin ja massan vastaisesti. Ei siihen kuole. Enemmänkin se kehittää itsevarmuutta. Esimerkiksi housujen tilalle voi vaihtaa hameen ja sukkahousut, mutta kenties se kuulostaa mahdottomalta. Asuissa voisi myös uskaltautua käyttämään erikoisempia väriyhdistelmiä, tai edes vaihtaa siniset farkut välillä vaikka oranssiin.

Itse olen iloinen, että yhä samkesta ja erityisesti sen ulkopuolelta löytyy ihmisiä, joille muodikkaat vaatteet ja ihastuttavien takamusten esittely tiukoissa farkuissa ei ole maailman tärkein asia. Onneksi jokaista tyttöä ei huvita seurata muotia, vaan osa tykkää pukeutua vain sen pohjalta, mitkä vaatteet tuntuvat mukavilta. Ja toki koulussamme on myös niitä, jotka ilahduttavat selkeällä erilaisuudellaan. On lohdullista huomata, etteivät kaikki suostu sulautumaan massaan, vaan löytävät rohkeutta pysyä persoonallisina.

Viimeisenä ja tärkeimpänä olisi asennemuutos paikallaan. Kaikkien ei ole pakko olla tällä tekoripsien, tiukkojen farkkujen ja suoristettujen hiusten muotilla valmistettuja. Erilaisuus on sallittu, ja samkessa se on suorastaan toivottavaa. Koulussa vaeltaa suuret ulkonäköpaineet, jotka todennäköisesti vähenisivät, mikäli persoonallisuus hyväksyttäisiin paremmin. Haluan kannustaa rikkomaan massan rajoja ja erottumaan joukosta. Uskaltaminen on palkitsevaa ja se saattaisi muuttaa asenteita. Kauneushan tosiaan ei tarkoita, että täytyy näyttää samalta kuin kaikki muut.